Shakinpelaajan työkalupakki 2.0

Kirjoittaja: Juha Patosalmi

(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 28.8.2019 – päivitetty 17.11.2021)

Aktiivinen ja taitojaan kehittävä shakinpelaaja tarvitsee tuekseen sopivat työkalut opiskeluun, harjoitteluun, peleihin valmistautumiseen, pelien analysointiin ja niiden taltioimiseen, sekä myös pelien ja shakkimaailman tapahtumien seurantaan. Monipuolisen työkalupakin rakentaminen vaatii kuitenkin hieman osaamista ja harrastuneisuutta, ja aiheesta keskustellessa on käynyt ilmi että varsin kokeneetkin pelaajat – aloittelijoista ja harrastajista puhumattakaan – eivät ole vielä löytäneet kaikkia saatavilla olevia ratkaisuja harrastuksen tueksi. Tämän oppaan tarkoituksena onkin jakaa kirjoittajan omia oppeja ja auttaa muitakin pelaajia rakentamaan itselleen sopiva työkalupakki shakin monipuoliseen harrastamiseen.

Tämä opas on jatkuvasti täydentyvä, joten ensimmäinen versio ei varmastikaan ole täysin kattava, mutta sen avulla pääsee jo liikkeelle. Kommentit ja täydennysehdotukset ovat erittäin tervetulleita!

Opasta kirjoittaessa oletetaan että pelaaja käyttää eri sovelluksia PC:llä (Windowsilla). On todennäköistä että vastaavat sovellukset ovat usein saatavilla myös Macille, mutta kirjoittajalla ei ole tästä kokemusta. Eri sovelluksista on olemassa myös tabletilla ja/tai puhelimella käytettäviä versioita, joista on mainittu erikseen.

Huom: Tämän oppaan kirjoittajalla ei ole mitään taloudellista tai muutakaan intressiä oppaassa mainittujen sovellusten ja palveluiden suuntaan. Mainitut sovellukset ja palvelut ovat kirjoittajan itse käyttämiä, mutta on varmasti olemassa lukuisia muita vaihtoehtoja joita lukijan on syytä kartoittaa tarpeidensa mukaan.

Shakinpelaajan työkalupakki koostuu ainakin seuraavista:

• Käyttöliittymä ja tietokantaohjelma
• Engine
• Pelitietokannat
• Avaustietokannat
• Loppupelitietokannat
• Mobiilisovellukset
• Taktiikkatreenisovellukset
• Pelien seuranta ja uutiset

Näistä yksityiskohtaisemmin seuraavaksi.

Käyttöliittymä ja tietokantaohjelma

Pelien analysointiin ja tallentamiseen tarvitaan ensimmäisenä luonnollisesti käyttöliittymä ja käytännössä myös tietokantaohjelma, joiden päällä kaikki muut toiminnot pyörivät. Käyttöliittymä pitää sisällään pelkän shakkilaudan, jonka avulla voi lähinnä pelata tai analysoida pelejä. Käytännössä tämän kaveriksi tarvitaan tavalla tai toisella tietokantaohjelma, jonka avulla voidaan käsitellä erilaisia pelitietokantoja, avaustietokantoja, loppupelitietokantoja, jne.

Yksinkertaisimmillaan pelaaja voi hankkia itselleen kaupallisen ”shakkiohjelman”, kuten Fritz, Komodo tai Houdini. Nämä sisältävät käyttöliittymän, enginen ja yksinkertaisia tietokantatoimintoja. Tyypillinen hintaluokka ”shakkiohjelmalle” on 50-100 euroa. Kehittyvä pelaaja saattaa kuitenkin nopeasti todeta näiden ohjelmien rajallisuuden omiin tarpeisiinsa.

Pidemmän päälle kannattaakin harkita varsinaisen tietokantaohjelman, kuten Chessbase 15/16, hankkimista. Chessbase on shakin ammattilaisten laajasti käyttämä työkalu joka sisältää kaiken oleellisen (ja paljon enemmänkin) tavoitteelliselle harrastajalle, aktiiviselle kilpapelaajalle tai shakkia työkseen tutkivalle ammattilaiselle tai opettajalle. Myös maksuttomia vaihtoehtoja on tarjolla, kuten esimerkiksi SCID. Tietokantaohjelma lisäosineen korvaa täysin edellä mainitut yksinkertaiset ”shakkiohjelmat”, joiden hankkiminen ei siis ole mitenkään välttämätöntä edes aloittelevalle shakinpelaajalle.

Kunnollisen tietokantaohjelman etuja on erityisesti monipuoliset ja automaattiset hakutoiminnot kun pyörittelee asemia laudalla. Ohjelma näyttää suoraa laudalla olevan aseman mukaiset pelit tietokannasta, ja myös eri siirtovaihtoehtojen tilastolliset tulokset, sekä paljon muuta mielenkiintoista lisätietoa. Käyttäjä voi myös hakea saman tyyppisiä asemia tietokannasta, jolloin yksittäisen nappulan sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä. Hakuja voi tehdä myös monilla erilaisilla parametreillä, kuten esimerkiksi ”Lxh7+ uhraus” tms.

Chessbase 15 on saatavilla useana erilaisena versiona, joissa perustoimintojen lisäksi on esimerkiksi laajempia pelitietokantoja sekä muita lisätoimintoja. Chessbasen voi asentaa yhdellä lisenssillä (kertamaksu) ainakin kahteen eri tietokoneeseen, jolloin esimerkiksi tehokkaalla kotikoneella voi olla yksi versio ja mukana kulkevalla läppärillä toinen versio. Starter Package (199 euroa) on varmasti useimmille harrastajille sopiva valinta, koska sen mukana saa mm. Big databasen (7 miljoonaa peliä + 2021 päivitykset). Kalliimman version Mega database sisältää ammattilaisten tekemiä kattavampia analyyseja peleistä, jos niistä on kiinnostunut. Jatkossa jos haluaa päivittää tulevien vuosien pelejä tietokantaan, on ostettava erillinen vuosittainen päivityspaketti. Tämän tarpeellisuutta voi jokainen arvioida omien käyttötottumustensa mukaan. Tuoreita pelejä voi ladata pienempinä kokonaisuuksina myös monista muista lähteistä, usein maksutta, ja lisätä itse tietokantaan. (Tästä tarkempia ohjeita myöhemmin)

Chessbasesta on myös saatavilla pilvessä pyörivä selaimen kautta käytettävä versio (vuosimaksullinen) jolloin omiin tietokantoihinsa pääsee helposti käsiksi mistä tahansa tietokoneelta.

Chessbasen voi hankkia verkosta osoitteesta: www.chessbase.com. Chessbasen kauppaan on aika ajoin tarjolla -25% alennus kaikista tuotteista, eli jos haluaa hieman säästää niin kannattaa odottaa sopivaa hetkeä!

SCID on saatavilla ilmaiseksi: http://scid.sourceforge.net/

Engine

Pelitilannetta analysoiva shakkiohjelma eli ”engine” on luonnollinen lisä jokaiselle käyttäjälle. Vahvimmat enginet ovat käyttäjien iloksi myös ilmaisia: Stockfish ja Leela Chess Zero parhaina esimerkkeinä. Luonnollisesti on olemassa myös maksullisia engineitä kuten Komodo ja Houdini, joiden lähestymistapa pelin analysointiin on aavistuksen erilainen kuin Stockfishin, mutta nämä erot ovat merkityksellisiä tyypillisesti vasta aivan huipputasolla ja hyvin harva harrastaja saa rahoilleen erityistä vastinetta näitä hankkiessaan. Eri käyttötarkoituksia varten voi olla hyvä asentaa koneelleen ainakin kaksi eri luonteista engineä, kuten esimerkiksi juuri Stockfish ja Lc0.

Stockfish 14

Stockfish on ns. perinteinen engine, jonka toiminta perustuu siihen että kone arvioi valtavan määrän asemia (suuruusluokkaa 10 miljoonaa/sekunnissa) ja rakentaa perinteistä hakupuuta useiden kymmenien siirtojen syvyyteen. Stockfishin arviointifunktio on ihmisten tekemä, ja perustuu siis ihmispelaajien tapaan ajatella shakkia esimerkiksi materiaalin, avoimien linjojen, heikkojen sotilaiden, vahvojen ruutujen, jne. kautta. Tässä perinteisessä lähestymistavassa on omat hyvät ja huonot puolensa, ja aika näyttää miten pitkään se riittää tietokoneshakin kuninkaan titteliin.

Stockfish 14:n (tuorein versio 14.1) voi ladata ilmaiseksi osoitteesta: https://stockfishchess.org/.

Stockfishin tehokas toiminta vaatii koneelta erityisesti tehokkaan prosessorin (CPU). Se toimii kuitenkin sujuvasti myös esimerkiksi puhelimessa (lisää tästä alempana).

Stockfish (tai mikä tahansa muu engine) asennetaan omaan shakkiohjelmaan (Fritz, Komodo, tms.) tai tietokantaohjelmaan (ChessBase 15, SCID, tms.) hyvin yksinkertaisella tavalla. Ensin ladataan koneelle Stockfishin sopiva versio. Tämän jälkeen valitaan omasta shakkiohjelmasta tai tietokantaohjelmasta toiminto ”Create UCI engine” (UCI = Universal Chess Interface, standardoitu tapa jolla erilaiset shakkiohjelmien käyttöliittymät ja enginet keskustelevat keskenään), ja valitaan tuo ladattu tiedosto.

Enginen parameterejä voi halutessaan säädellä mielin määrin, mutta useimmille vakioasetukset ovat paras valinta. Muutama perusasetus kannattaa kuitenkin tsekata jotta saa tietokoneestaan parhaan suorituskyvyn irti. Kun napsauttaa enginen ”käyntiin”, kannattaa ensimmäisenä tarkastaa käytettävien prosessorien (=ytimien) määrä. Tämä näkyy alla olevassa kuvassa numerolla 1. Klikkaamalla tuota ”2 CPUs” voi valita haluamansa määrän prosessoritehoa enginen käyttöön. Oma kokemus on että kannattaa käyttää yhtä vaille kaikki loogiset ytimet, ja jättää viimeinen windowsin käyttöön. Käytännössä siis itselläni tämä tarkoittaa, että kun prosessorissani on 16 fyysistä ydintä joista jokaisessa kaksi loogista ydintä, valitsen Stockfishin käyttöön 31 CPU:ta ja viimeinen riittää hyvin Windowsin pyörittämiseen taustalla. Toinen tärkeä parametri on ns. Hashtable, eli enginen käyttöön varattu tila koneen keskusmuistista (RAM) johon tallennetaan jo tehtyjä asema-analyyseja myöhempää käyttöä varten. Jos tämä luku on kovin pieni, kone saattaa joutua laskemaan samoja asemia useita kertoja uudestaan kun eri variaatioissa päädytään siirtovaihdoin johonkin tiettyyn asemaan. Jos taas luku on liian suuri, koneen muisti täyttyy ja koneen toiminta (engine mukaan lukien) saattaa hidastua erittäin merkittävästi. Hashtablen kokoa pääsee muuttamaan klikkaamalla ensin enginen nimeä (kohta 2. alla), sitten ”Advanced”, ja lopuksi valitaan Hashtable size. Luku kannattaa valita niin suureksi kuin koneen resurssit antavat myöten, tyypillisesti 50-80% käytettävissä olevasta RAM:ista.

Leela Chess Zero

Leela Chess Zero (Lc0) on ”tekoälyyn” (neuroverkkoon) perustuva engine, jonka toiminta perustuu siihen että se on itse oppinut arvioimaan shakkiasemia ja päättelemään millaiset asemat ovat parempia kuin toiset pelin voittamisen kannalta. Se rakentaa samaan tapaan hakupuuta kuin perinteiset enginet, mutta koska asemien arviointi on paljon hitaampaa, on arviointinopeus merkittävästi hitaampi (luokkaa 10 tuhatta asemaa sekunnissa), ja hakupuun syvyys jonkin verran pienempi. Lc0 on kuitenkin vähintään samalla tasolla pelivahvuudessa Stockfishin kanssa, ja luonteestaan johtuen saattaa usein löytää erittäin mielenkiintoisia uusia tapoja pelata.

Lc0:n voi ladata ilmaiseksi osoitteesta: http://lczero.org/

Lc0:n tehokas toiminta vaatii koneelta erityisesti tehokkaan näytönohjaimen (GPU), eikä siksi käytännössä sovellu esim. läppärillä tai puhelimella käytettäväksi. Tämä vaatimus juontaa juurensa siihen että näytönohjaimissa käytettävä prosessorityyppi (GPU) soveltuu huomattavasti paremmin neuroverkkojen tarpeisiin kuin koneen oma prosessori (CPU).

Lc0:aa asentaessa on hyvä huomioida että koneelle tarvitaan sekä ”engine” että ”network” eli neuroverkko, joita on olemassa lukuisia eri tyyppisiä. Enginen tuorein versio on tätä kirjoitettaessa v0.28, ja uusia päivityksiä pienin parannuksin tulee muutamien kuukausien välein. Lc0:n varsinainen pihvi on kuitenkin ”network” joka sisältää koneen itseopiskelun kautta luoman ymmärryksen shakkiasemien arvioinnista. Näitä networkeja on olemassa lukuisia erilaisia, johtuen siitä että Lc0 on jatkuvan kehityksen alla ja erilaisia parametrejä neuroverkon rakentamiseksi testataan jatkuvasti. Networkin eri versioihin viitataan ”42315” -tyyppisillä numerosarjoilla. Ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa sanoa mikä network on parempi kuin toinen, vaan ne ovat kaikki hieman erilaisia. Lc0:n sivustolta ja foorumeista löytää lisätietoa siitä mikä network on tällä hetkellä kuuminta hottia. Tarkempia ohjeita asennukseen löytyy Lc0:n sivuilta.

Lc0 toimii shakkiohjelmassa tai tietokantaohjelmassa hyvin samalla tavalla kuin Stockfish tai mikä tahansa muu engine. Suurin käyttäjälle näkyvä ero on se että Lc0 laskee tyypillisesti vain joitakin tuhansia asemia sekunnissa (näytönohjaimen tehosta riippuen) Stockfishin miljoonien sijasta. Tätä kompensoi kuitenkin Stockfishiin ja muihin perinteisiin engineihin verrattuna ylivertainen kyky ”ymmärtää” asemia ja valita oikeita jatkoja syvempää tarkastelua varten. Samoin hakupuun keskimääräinen syvyys on jonkin verran pienempi kuin Stockfishillä (kriittisiä variaatioita toki analysoidaan syvälle), mutta jälleen analyysin laatu on tärkeämpää kuin keskimääräinen syvyys.

Toinen ero käytännön analyyseissä on että Stockfish arvioi selkeästi useammin aseman olevan tasan (”0.00”), tai arvioi toisen pelaajan edun usein pienehköksi, jos mitään selkeää voittavaa jatkoa ei ole näköpiirissä. Lc0 puolestaan on paljon herkempi arvioimaan jonkun lupaavaksi näkemänsä jatkon tai jonkin asemallisen edun merkittävästi suuremmaksi. Tähän vaikuttaa myös Lc0:n tapa tehdä asema-arvioita oletetun voittotodennäköisyyden (”68%”) pohjalta, kun taas Stockfish ja muut perinteiset enginet käyttävät yleensä laskennassa yhden sotilaan suuruista materiaaliaetua (”+1,28”).

Lisää pohdintaa neuroverkkojen ja tekoälyn roolista shakkianalyyseissa löytyy artikkelista joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.

(Tarkempia ohjeita eri engineiden käytön optimointiin tulossa tähän myöhemmin)

Pelitietokannat

Pelien analysoinnin ja avausvalmisteluiden tueksi tarvitaan erilaisia pelitietokantoja, joista voi sekä tutkia yksittäisen vastustajan aiempia pelejä, että myös tehdä tilastollista tutkimusta eri siirtojen paremmuudesta käytännön peleissä.

Chessbasen Big/Megabase on yleisesti käytetty ja erittäin kattava tietokanta jossa on useita miljoonia pelejä viimeisen 150 vuoden ajalta. Tietokanta päivittyy jatkuvasti ja lähes kaikki merkittävät uudet pelit lisätään siihen automaattisesti. Mukana on myös jonkin verran suomalaisten pelaamia pelejä, mutta kovinkaan kattava tämä tietokanta ei ole kotimaisten turnauspelaajien osalta. Tietokanta toimii myös ns. referenssitietokantana, eli kun esim tutkii avausta siirto siirrolta, referenssitietokanta näyttää automaattisesti kaikki kyseisestä variaatiosta pelatut pelit, ja kertoo eri jatkosiirtojen yleisyyden ja pelien keskimääräisen tuloksen.

Chessbasen tietokannan voi ostaa erikseen www.chessbase.com -sivulta, tai sen voi hankkia myös pakettina tietokantaohjelman (Chessbase 15) kanssa.

Live Database/LiveBook on Chessbasen ”online-tietokanta” johon taltioituu siirtoja ja asema-arvioita kun käyttäjät analysoivat asemia omilla tietokoneillaan. Sen avulla saa usein erityisesti avauksissa pikaisen arvion eri siirtojen yleisyydestä ja paremmuudesta, mutta kovin kattavaa analyysia sen avulla ei voi tehdä. Se ei myöskään sisällä täydellisiä pelejä tutkittavaksi.

The Week In Chess on legendaarinen, jo 25 vuotta toiminut nettisivu jossa julkaistaan ilmaiseksi viikon tärkeimmät shakkiuutiset, ja josta löytyy ladattavaksi viikon tuoreimmat pelit maailmalta. Sivusto löytyy osoitteesta theweekinchess.com.

Suomitietokanta on jokaiselle suomalaiselle turnauspelaajalle välttämätön peleihin valmistautumiseen. Sieltä löytyy noin 65,000 suomessa pelattua peliä 2000-luvun alusta alkaen. Suomitietokanta päivittyy säännöllisesti uusilla peleillä, jotka julkaistaan www.shakki.net -sivustolla. Käytettävyyden kannalta yksittäiset tiedostot täytyy kuitenkin ensin koota yhdeksi suureksi tietokannaksi, jotta siitä voi tehokkaasti etsiä esimerkiksi yksittäisen pelaajan pelejä.

EtVaS tarjoaa Suomitietokannan ladattavaksi yhtenä pakettina: Suomipelit-08-2019. Mukana on nyt myös runsaasti nuorten pelejä sekä kansallisista että kansainvälisistä arvokisoista, ja myös muista nuorten turnauksista.

Lataa paketti, pura .zip-tiedosto ja lisää sieltä löytyvä .pgn-tiedosto omaan shakkisovellukseesi. Tämä tietokanta päivittyy aina kun uusia kuukausipaketteja julkaistaan shakki.net -sivustolla noin 4-6 kertaa vuodessa.

(Tarkempaa tietoa tietokantojen käytöstä tulossa myöhemmin tähän).

Avaustietokannat ja -kirjastot

Tietokantaohjelman kaveriksi voi hankkia haluamiaan avaustietokantoja ja -kirjastoja. Nämä voivat olla yleisluontoisia, jolloin yhdessä paketissa on (jollain tarkkuudella) kaikki mahdolliset avaukset ja niiden päävariaatiot. Lisäksi on olemassa luonnollisesti avausspesifejä kirjastoja jotka ovat merkittävästi kattavampia ja syvällisempiä. Näitä kirjastoja täydentää vielä ns. tietokoneen generoimat kirjastot, joissa tietystä avausmuunnelmasta on pelattu miljoonia (!) engine vs. engine pelejä jotta nähdään miten eri variaatiot käytännön peleissä toimivat ja mikä on eri siirtovaihtoehtojen tilastollinen menestys käytännön peleissä kun pelaajat ovat tasavahvoja ja pelin taso erittäin korkea.

Avaustietokantoja voi hankkia esim. www.chessbase.com sivustolta

Loppupelitietokannat

Loppupelitietokanta pitää sisällään kaikki (!) mahdolliset loppupeliasemat joissa on jopa 7 nappulaa tai vähemmän (kuninkaat mukaan lukien). Mikäli asentaa koneelleen loppupelitietokannan, se lisää merkittävästi pelien loppuvaiheiden analysoinnin nopeutta ja tarkkuutta, koska kone tietää välittömästi täydellisen ratkaisun kaikkiin jopa 7 nappulan tilanteisiin. Loppupelitietokannat vaativat paljon tallennustilaa koneelta: 6 nappulan tietokanta on noin 150 Gigatavua, kun taas 7 nappulan tietokanta vaatii jo 17-140 Teratavua. Lisätietoa loppupelitietokannoista löytyy esimerkiksi Wikipediasta.

Loppupelitietokantoja on useaa tyyppiä (esim. Nalimov, Lomonosov, Syzygy). Vaikka kaikki tietokannat periaatteessa sisältävät kaikki mahdolliset loppupelit (joitain poikkeuksia on), tietokantojen sisällössä on silti merkittäviä eroja. Ensimmäinen tietokantaan tallennettava tieto on usein ns. ”WDL”, eli Win-Draw-Loss. Nimensä mukaisesti se kertoo jokaisen aseman lopputuloksen kun molemmat pelaavat täydellistä peliä. Kun engine päätyy hakupuussaan tällaiseen asemaan, se voi varmuudella tietää aseman lopullisen ”arvon” tutkimatta sitä pidemmälle. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se että tämän aseman konvertointi voitoksi ei ole vielä triviaalia, eikä WDL tietokanta sisällä mitään tietoa siitä millä siirroilla asemasta pitäisi edetä. WDL ei myöskään huomioi mahdollisia 50 siirron sääntöjä, ja joskus pakottava matti saattaa olla jopa yli 500 siirron (!) päässä. Toinen tallennettava tieto on ns. ”DTZ”, eli Distance-To-Zero, mikä käytännössä kertoo tavan konvertoida kukin asema voitoksi (tai pitää tasapeli) ottaen huomioon 50 siirron säännön. Tämä metodi ei aina löydä nopeinta tietä mattiin (”DTM”, Distance-To-Mate), mutta se ei käytännön pelissä liene välttämätöntä.

7 nappulan loppupelitietokantoihin voi tutustua täällä ja täällä.

Loppupelitietokannoista on myös julkaistu erillinen artikkeli tällä sivustolla.

Loppupelitietokannan voi asentaa omaan shakkiohjelmaansa automaattisesti käytettäväksi. Omalle koneelle ladattavia loppupelitietokantoja löytää esimerkiksi täältä. Tarvittavaa levytilaa voi halutessaan pienentää valitsemalla vain todennäköisemmät materiaaliyhdistelmät (kuten vaikkapa K-T-s-s vs. K-T-s), ja jättämällä epätodennäköisempiä pois (kuten esimerkiksi K-R-R-R vs. K-D-D).

Loppupelitietokannan asennus ja käyttöönotto yleisellä tasolla tapahtuu seuraavasti. Ensin ladataan koneelle halutut loppupelitietokannat. Omassa shakkiohjelmassa tai tietokantaohjelmassa etsitään loppupelitietokannan välilehti (esim. ChessBase 15:ssa valitaan File => Options => Tablebases). Ohjelmalle osoitetaan oman loppupelitietokannan kansio ja kerrotaan myös sen tyyppi (esim. Syzygy GUI). Lisäksi enginen asetuksista täytyy tarkistaa että loppupelitietokannat ovat käytössä.

Mobiilisovellukset

Tietokanta & engine

Puhelimelle on saatavilla myös melko kattavia shakkiohjelmia, joista on hyötyä esimerkiksi silloin kun haluaa pikaisesti analysoida päättynyttä peliään tai kun on vain hetki aikaa valmistautua seuraavaan peliin. Yksi erittäin toimiva ohjelma Android-puhelimille on Droidfish, jossa pyörii Stockfish ja johon voi esimerkiksi ladata Suomitietokannan käyttöön. Toinen yleisesti käytetty ohjelma on Analyze This. Molemmat löytyvät omasta sovelluskaupastasi.

(Tarkempia ohjeita lataamiseen, asennukseen ja käyttöön tulossa tähän myöhemmin)

Pelien liveseuranta

Toinen yleisesti käytetty mobiilisovellus on Follow Chess, joka on tarkoitettu käynnissä olevien shakkitapahtumien liveseurantaan. Follow Chess:istä löytyy yleisimmät kansainväliset ja myös suomalaiset shakkiturnaukset joista on olemassa livelähetystä peleistä. Follow Chess löytyy ilmaiseksi omasta sovelluskaupastasi, ja tarjolla on myös maksullinen versio jossa lisätoiminnallisuuksia. Follow Chessin parina toimii näppärästi Analyze This, jonka avulla saa myös Stockfishin arvion käynnissä olevasta pelistä. Follow Chess ja Analyze This löytyvät omasta sovelluskaupastasi.

Taktiikkatreenisovellukset

Taktisen silmän kehittämiseen, mattikuvioiden tunnistamiseen ja myös rehelliseen hauskanpitoon sopii hyvin erilaiset taktiikkatreeniä tarjoavat sovellukset ja palvelut. Yksi hyvä vaihtoehto on chess.com jonka eri tyyppiset taktiikkatehtävät tarjoavat kaiken tasoisille pelaajille opettavaisia ja hauskoja tapoja harjoitella taktiikoita perustasolta aina mestaritasolle asti. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi ChessTempo.

Chess.com training

Chess.comin training -moodissa voi joko ratkoa yksittäisiä tehtäviä tai harjoitella jonkin teeman (esim. haarukka) mukaisia tehtäviä. Yksittäisiä tehtäviä ratkaistaessa pelaajalle muodostuu oma ”taktiikkavahvuusluku”, joka nousee ja laskee tehtävien ratkomisen myötä. Pelaaja voi myös valita yhden lukuisista taktiikkateemoista (esim. haarukka, pattiansa, siirtopakko, jne.) ja ratkoa erilaisia tämän teeman mukaisia tehtäviä yksi toisensa jälkeen.

Chess.com Puzzle Rush

Chess.com:in uusi tulokas on hauska ja nopeatempoinen Puzzle Rush. Siinä pelaaja ratkoo taktiikkatehtäviä alkaen erittäin helpoista yhden siirron mateista, ja vähitellen vaikeutuen kohti mestaritasoa. Tehtäviä voi ratkoa joko kelloa vastaan, tai ns. survival-moodissa yrittäen saada vain mahdollisimman monta peräkkäin oikein.

Pelien seuranta ja uutiset

Käynnissä olevia pelejä ja turnauksia voi seurata usealla eri tavalla. Yleisiä pelien seurantaan käytettyjä palveluita on mm. chessbomb.com, chess24.com, sekä yllä mainittu mobiilisovellus Follow Chess. Näiden palveluiden kautta näkyy maksutta lähes kaikki merkittävät shakkiturnaukset maailmalta, ja useimmissa on lisäksi automaattisesti mukana kevyt enginen arvio asemasta.

Useista merkittävistä turnauksista on saatavilla myös laadukasta livekommentointia suurmestarien johdolla (yleensä englanniksi). Chess24.com -sivustolla on usein linkki livekommentointiin käynnissä olevien turnausten yhteydessä. Toinen laadukas livestream on ChessBrah jossa kommentoidaan myös useita merkittäviä turnauksia livenä. Myös suomalaiset huippupelaajat tekevät säännöllisesti livelähetyksiä joko omista peleistään tai isommista turnauksista. Hyviä esimerkkejä ovat Erik Röngän (www.twitch.tv/rongens) ja Mika Karttusen (www.twitch.tv/shakkilinna) striimit useana päivänä viikossa.

Uutisartikkeleita turnauksista ja shakkimaailman tapahtumista julkaistaan usealla eri sivustolla (yleensä englanninkielisiä). Chess.com on hyvä lähde kattaville ja helposti luettaville uutisartikkeleille. ChessBase.com on toinen vastaava uutisartikkeleita julkaiseva sivusto. Suomenkielisiä uutisia julkaistaan mm. Shakkiliiton sivuilla, sekä luonnollisesti tällä etvas.club -sivustolla.