Shakinpelaajan työkalupakki

Aktiivinen ja taitojaan kehittävä shakinpelaaja tarvitsee tuekseen sopivat työkalut opiskeluun, peleihin valmistautumiseen, pelien analysointiin ja niiden taltioimiseen. Monipuolisen työkalupakin rakentaminen vaatii kuitenkin hieman osaamista ja harrastuneisuutta. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa rakentamaan itselleen sopiva työkalupakki shakin monipuoliseen harrastamiseen.

Tämä opas on jatkuvasti täydentyvä, joten ensimmäinen versio ei varmastikaan ole täysin kattava, mutta sen avulla pääsee jo liikkeelle. Kommentit ja täydennysehdotukset ovat erittäin tervetulleita!

Huom: Tämän oppaan kirjoittajalla ei ole mitään taloudellista tai muutakaan intressiä oppaassa mainittujen sovellusten ja palveluiden suuntaan. Mainitut sovellukset ja palvelut ovat kirjoittajan itse käyttämiä, mutta on varmasti olemassa lukuisia muita vaihtoehtoja joita lukijan on syytä kartoittaa tarpeidensa mukaan.

Shakinpelaajan työkalupakki koostuu ainakin seuraavista:

  • Tietokantaohjelma
  • Engine
  • Pelitietokannat
  • Avaustietokannat
  • Loppupelitietokannat
  • Mobiilisovellus

Näistä yksityiskohtaisemmin seuraavaksi.

Tietokantaohjelma

Pelien ja avausten analysointiin ja tallentamiseen tarvitaan tietokantaohjelma, jonka päällä kaikki muut toiminnot pyörivät. Tietokantaohjelma on siis sekä käyttöliittymä (=shakkilauta, yms.) että suurien tietomäärien (pelitietokannat, avaustietokannat, yms.) tallennustyökalu. Yksinkertaisia toimintoja löytyy useista kaupallisista ”shakkiohjelmista” kuten Fritz, Komodo tai Houdini, mutta pidemmän päälle kannattaa harkita varsinaisen tietokantaohjelman, kuten Chessbase 15, hankkimista. Chessbase on shakin ammattilaisten laajasti käyttämä työkalu joka sisältää kaiken oleellisen (ja paljon enemmänkin) tavoitteelliselle harrastajalle. Myös maksuttomia vaihtoehtoja on tarjolla, kuten esimerkiksi SCID.

Kunnollisen tietokantaohjelman etuja on erityisesti monipuoliset ja automaattiset hakutoiminnot kun pyörittelee asemia laudalla. Ohjelma näyttää suoraa laudalla olevan aseman mukaiset pelit tietokannasta, ja myös eri siirtovaihtoehtojen tilastolliset tulokset, sekä paljon muuta mielenkiintoista lisätietoa. Käyttäjä voi myös hakea saman tyyppisiä asemia tietokannasta, jolloin yksittäisen nappulan sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä. Hakuja voi tehdä myös monilla erilaisilla parametreillä, kuten esimerkiksi ”Lxh7+ uhraus” tms.

CB15screenshot
ChessBase 15 käyttöliittymä.

Chessbase 15 on saatavilla useana erilaisena versiona, joissa perustoimintojen lisäksi on esimerkiksi laajempia pelitietokantoja sekä muita lisätoimintoja. Chessbasen voi asentaa yhdellä lisenssillä (kertamaksu) ainakin kahteen eri tietokoneeseen, jolloin esimerkiksi tehokkaalla kotikoneella voi olla yksi versio ja mukana kulkevalla läppärillä toinen versio. Starter Package (199e) on varmasti useimmille harrastajille sopiva valinta, koska sen mukana saa mm. Big databasen (7 miljoonaa peliä + 2019 päivitykset). Kalliimman version Mega database sisältää ammattilaisten tekemiä kattavampia analyyseja peleistä, jos niistä on kiinnostunut.

Chessbasesta on myös saatavilla pilvessä pyörivä selaimen kautta käytettävä versio (vuosimaksullinen) jolloin omiin tietokantoihinsa pääsee helposti käsiksi mistä tahansa tietokoneelta.

CB15

Chessbasen voi hankkia verkosta osoitteesta: www.chessbase.com.

SCID on saatavilla ilmaiseksi: http://scid.sourceforge.net/

Engine

Pelitilannetta analysoiva shakkiohjelma eli ”engine” on luonnollinen lisä jokaiselle käyttäjälle. Vahvimmat enginet ovat käyttäjien iloksi myös ilmaisia: Stockfish ja Leela Chess Zero parhaina esimerkkeinä. Luonnollisesti on olemassa myös maksullisia engineitä kuten Komodo ja Houdini, mutta hyvin harva käyttäjä saa rahoilleen erityistä vastinetta näitä hankkiessaan. Eri käyttötarkoituksia varten voi olla hyvä asentaa koneelleen ainakin kaksi eri luonteista engineä, kuten esimerkiksi juuri Stockfish ja Lc0.

Stockfish on ns. perinteinen engine, jonka toiminta perustuu siihen että kone arvioi valtavan määrän asemia (suuruusluokkaa 10 miljoonaa/sekunnissa) ja rakentaa perinteistä hakupuuta useiden kymmenien siirtojen syvyyteen. Stockfishin arviointifunktio on ihmisten tekemä, ja perustuu siis ihmispelaajien tapaan ajatella shakkia esimerkiksi materiaalin, avoimien linjojen, heikkojen sotilaiden, vahvojen ruutujen, jne. kautta. Tässä perinteisessä lähestymistavassa on omat hyvät ja huonot puolensa, ja aika näyttää miten pitkään se riittää tietokoneshakin kuninkaan titteliin.

Stockfish 10:n voi ladata ilmaiseksi osoitteesta: https://stockfishchess.org/.

Stockfishin tehokas toiminta vaatii koneelta erityisesti tehokkaan prosessorin (CPU). Se toimii kuitenkin sujuvasti myös esimerkiksi puhelimessa (lisää tästä alempana).

Leela Chess Zero (Lc0) on ”tekoälyyn” (neuroverkkoon) perustuva engine, jonka toiminta perustuu siihen että se on itse oppinut arvioimaan shakkiasemia ja päättelemään millaiset asemat ovat parempia kuin toiset pelin voittamisen kannalta. Se rakentaa samaan tapaan hakupuuta kuin perinteiset enginet, mutta koska asemien arviointi on paljon hitaampaa, on arviointinopeus merkittävästi hitaampi (luokkaa 10 tuhatta asemaa sekunnissa), ja hakupuun syvyys jonkin verran pienempi. Lc0 on kuitenkin vähintään samalla tasolla pelivahvuudessa Stockfishin kanssa, ja luonteestaan johtuen saattaa usein löytää erittäin mielenkiintoisia uusia tapoja pelata.

Lc0:n voi ladata ilmaiseksi osoitteesta: http://lczero.org/

Lc0:n tehokas toiminta vaatii koneelta erityisesti tehokkaan näytönohjaimen (GPU), eikä siksi sovellu usein esim. läppärillä käytettäväksi. Lc0:aa asentaessa on hyvä huomioida että koneelle tarvitaan sekä ”engine” että ”network” eli neuroverkko, joita on olemassa lukuisia eri tyyppisiä.

(Tarkempia ohjeita eri engineiden lataamiseen, asennukseen ja käyttöön tulossa tähän myöhemmin)

Pelitietokannat

Pelien analysoinnin ja avausvalmisteluiden tueksi tarvitaan erilaisia pelitietokantoja, joista voi sekä tutkia yksittäisen vastustajan aiempia pelejä, että myös tehdä tilastollista tutkimusta eri siirtojen paremmuudesta käytännön peleissä.

Chessbasen Big/Megabase on yleisesti käytetty ja erittäin kattava tietokanta jossa on useita miljoonia pelejä viimeisen 150 vuoden ajalta. Tietokanta päivittyy jatkuvasti ja lähes kaikki merkittävät uudet pelit lisätään siihen automaattisesti. Mukana on myös jonkin verran suomalaisten pelaamia pelejä, mutta kovinkaan kattava tämä tietokanta ei ole kotimaisten turnauspelaajien osalta. Tietokanta toimii myös ns. referenssitietokantana, eli kun esim tutkii avausta siirto siirrolta, referenssitietokanta näyttää automaattisesti kaikki kyseisestä variaatiosta pelatut pelit, ja kertoo eri jatkosiirtojen yleisyyden ja pelien keskimääräisen tuloksen.

Chessbasen tietokannan voi ostaa erikseen www.chessbase.com -sivulta, tai sen voi hankkia myös pakettina tietokantaohjelman (Chessbase 15) kanssa.

Live Database/LiveBook on Chessbasen ”online-tietokanta” johon taltioituu siirtoja ja asema-arvioita kun käyttäjät analysoivat asemia omilla tietokoneillaan. Sen avulla saa usein erityisesti avauksissa pikaisen arvion eri siirtojen yleisyydestä ja paremmuudesta, mutta kovin kattavaa analyysia sen avulla ei voi tehdä. Se ei myöskään sisällä täydellisiä pelejä tutkittavaksi.

Suomitietokanta on jokaiselle suomalaiselle turnauspelaajalle välttämätön peleihin valmistautumiseen. Sieltä löytyy noin 65,000 suomessa pelattua peliä 2000-luvun alusta alkaen. Tämä tietokanta päivittyy säännöllisesti uusilla peleillä, jotka julkaistaan www.shakki.net -sivustolla. Käytettävyyden kannalta yksittäiset tiedostot täytyy kuitenkin ensin koota yhdeksi suureksi tietokannaksi, jotta siitä voi tehokkaasti etsiä esimerkiksi yksittäisen pelaajan pelejä.

EtVaS tarjoaa Suomitietokannan ladattavaksi yhtenä pakettina: Suomipelit-06-2019.

Lataa paketti, pura .zip-tiedosto ja lisää sieltä löytyvä .pgn omaan shakkisovellukseesi. Tämä tietokanta päivittyy aina kun uusia kuukausipaketteja julkaistaan shakki.net -sivustolla.

(Tarkempaa tietoa tietokantojen käytöstä tulossa myöhemmin tähän).

Avaustietokannat ja -kirjastot

Tietokantaohjelman kaveriksi voi hankkia haluamiaan avaustietokantoja ja -kirjastoja. Nämä voivat olla yleisluontoisia, jolloin yhdessä paketissa on (jollain tarkkuudella) kaikki mahdolliset avaukset ja niiden päävariaatiot. Lisäksi on olemassa luonnollisesti avausspesifejä kirjastoja jotka ovat merkittävästi kattavampia ja syvällisempiä. Näitä kirjastoja täydentää vielä ns. tietokoneen generoimat kirjastot, joissa tietystä avausmuunnelmasta on pelattu lukemattomia engine vs. engine pelejä jotta nähdään miten eri variaatiot käytännön peleissä toimivat.

Avaustietokantoja voi hankkia esim. www.chessbase.com sivustolta

Loppupelitietokannat

Loppupelitietokanta pitää sisällään kaikki (!) mahdolliset loppupelit joissa on jopa 7 nappulaa tai vähemmän (kuninkaat mukaan lukien). Mikäli asentaa koneelleen loppupelitietokannan, se lisää merkittävästi pelien loppuvaiheiden analysoinnin nopeutta ja tarkkuutta, koska kone tietää välittömästi täydellisen ratkaisun kaikkiin jopa 7 nappulan tilanteisiin. Loppupelitietokannat vaativat paljon tallennustilaa koneelta: 6 nappulan tietokanta on noin 150 Gigatavua, kun taas 7 nappulan tietokanta vaatii jo 17-140 Teratavua. Lisätietoa loppupelitietokannoista löytyy esimerkiksi Wikipediasta.

Tablebases
Loppupelitietokanta kertoo erehtymättä ”totuuden” asemissa joissa perinteinen engine saattaa olla vielä epävarma tai jopa kykenemätön löytämään parasta jatkoa.

Loppupelitietokantoja on useaa tyyppiä (esim. Nalimov, Lomonosov, Syzygy). Vaikka kaikki tietokannat periaattessa sisältävät kaikki mahdolliset loppupelit (joitain poikkeuksia on), tietokantojen sisällössä on silti merkittäviä eroja. Ensimmäinen tietokantaan tallennettava tieto on usein ns. ”WDL”, eli Win-Draw-Loss. Nimensä mukaisesti se kertoo jokaisen aseman lopputuloksen kun molemmat pelaavat täydellistä peliä. Kun engine päätyy hakupuussaan tälläiseen asemaan, se voi varmuudella tietää aseman lopullisen ”arvon” tutkimatta sitä pidemmälle. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se että tämän aseman konvertointi voitoksi ei ole vielä triviaalia, eikä WDL tietokanta sisällä mitään tietoa siitä millä siirroilla asemasta pitäisi edetä. WDL ei myöskään huomioi mahdollisia 50 siirron sääntöjä, ja joskus pakottava matti saattaa olla jopa yli 500 siirron (!) päässä. Toinen tallennettava tieto on ns. ”DTZ”, eli Distance-To-Zero, mikä käytännössä kertoo tavan konvertoida kukin asema voitoksi (tai pitää tasapeli) ottaen huomioon 50 siirron säännön. Tämä metodi ei aina löydä nopeinta tietä mattiin (”DTM”, Distance-To-Mate), mutta se ei käytännön pelissä liene välttämätöntä.

7 nappulan loppupelitietokantoihin voi tutustua täällä ja täällä.

Loppupelitietokannan voi asentaa omaan shakkiohjelmaansa automaattisesti käytettäväksi. Omalle koneelle ladattavia loppupelitietokantoja löytää esimerkiksi täältä. Tarvittavaa levytilaa voi halutessaan pienentää valitsemalla vain todennäköisemmät materiaaliyhdistelmät (kuten vaikkapa K-T-s-s vs. K-T-s), ja jättämällä epätodennäköisempiä pois (kuten esimerkiksi K-R-R-R vs. K-D-D).

(Tarkempia ohjeita lataamiseen, asennukseen ja käyttöön tulossa tähän myöhemmin)

Mobiilisovellukset

Puhelimelle on saatavilla myös melko kattavia shakkiohjelmia, joista on hyötyä esimerkiksi silloin kun haluaa pikaisesti analysoida päättynyttä peliään tai kun on vain hetki aikaa valmistautua seuraavaan peliin. Yksi erittäin toimiva ohjelma Android-puhelimille on Droidfish, jossa pyörii Stockfish 10 ja johon voi esimerkiksi ladata Suomitietokannan käyttöön.

Droidfish

(Tarkempia ohjeita lataamiseen, asennukseen ja käyttöön tulossa tähän myöhemmin)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s